Oletko keksijä?

Keksijäksi sanotaan yleisesti henkilöä, joka on edistänyt ja kehittänyt tekniikkaa luomalla kokonaan uusia tai ennestään tunnetusta eroavia, käyttökelpoisia teknisiä laitteita, palveluita, sommitelmia tai teknillisen toiminnan malleja tai sääntöjä. Keksijän määrittemiseksi on helpompaa asettaa kysymys negatiiviseen muotoon: "kuka ei ole keksijä?" Keksijä ei ole patenttioikeudesta tunnettu keskiverto ammattimies, eikä  vain jokseenkin omaperäisiä ratkaisuja tuottava sarjakuvakarrikatyyri. Keksijä ei ole olemassa olevan uudelleen löytäjä, eikä yleisesti tunnettuihin tai olemassa oleviin ratkaisuihin tyytyvä kuluttaja, vaan luova uudistaja, joka ajattelee, kehittää ja luo.

Keksijöiden edunvalvonta

Keskusliiton sääntömääräisenä tehtävänä on  ollut vuodesta 1971 lähtien keksijöiden edunvalvonta ja tarkoituksena  edustaa suomalaiskeksijöitä kotimaassa ja ulkomailla, edistää keksintötoimintaa, ajaa keksijöiden asiaa ja puolustaa heidän oikeuksiaan, kuten esimerkiksi antamalla lausuntoja teollisoikeudellisissa lainsäädäntöasioissa, osallistumalla valtioneuvoston asettaman työsuhdekeksintölautakuntaan (TSKL), vaikuttamalla teollisoikeudellisissa työryhmissä (TEM).  Edunvalvontaan lukeutuu myös  keksintötoiminnan tunnettavuuden ja arvostuksen lisääminen.

Lisätietoja liiton avainhenkilöiltä:

Liiton toimisto: 

kekery@kekery.fi

puh. +358.50.385.1483

Petri Peltonen,  Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry:n puheenjohtaja

petri.peltonen@kekery.fi

puh. +358.50.385.1483

linkedin

Matti Vesterinen, keskusliiton varapuheenjohtaja

kekery@kekery.fi

linkedin

Maunu Korpela, LL.Lic (IPR),

 IPR-lakimies, toiminnanjohtaja

maunu.korpela@kekery.fi

puh. +358.40.570.5432

linkedin

Suomalaiskeksijöiden etujärjestö

Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry:n on tarkoituksena on edustaa suomalaiskeksijöitä kotimaassa ja ulkomailla, edistää keksintötoimintaa, ajaa keksijöiden asiaa ja puolustaa heidän oikeuksiaan sekä lisätä keksintötoiminnan tunnettavuutta ja arvostusta. Liiton ja sen jäsenyhdistysten yhteisenä tavoitteena on kannustaa toiminnallaan kansalaisia luovuutensa käyttöön ja vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että ideat ja keksinnöt saadaan tehokkaasti käyttöön keksijöiden omaksi ja yhteiseksi hyödyksi.

Keskusliiton  jäsenyhdistysten henkilöjäsenet ovat keksijöitä, innovaattoreita, yrittäjiä, työsuhde- ja korkeakoulukeksijöitä, tuotekehittäjiä ja – suunnittelijoita sekä innovaatio-, sekä IPR -alan erikoisasiantuntijoita. Suomen Keksijäin Keskusliitto on kaikkien näiden yhteistyöelin. Liiton jäsenyhdistysverkosto on valtakunnallinen. Jäsenyhdistykset järjestävät keksintötoimintaan liittyviä ohjelmallisia koulutusiltoja, seminaareja, yrityskäyntejä, keksijäesittelyjä, protopajatoimintaa jne.

Maassamme toimii noin 20 keksijäyhdistystä, joista valtaosa  on Keskusliiton jäsenyhdistyksiä. Liitto on myös kansainvälisen keksijäjärjestön  IFIA:n jäsen.

Jäsenedut

Suomen Keksijäin Keskusliiton jäsenyhdistysten henkilö- ja kannatusjäsenetuja ovat: 

1) aineettomien oikeuksien (IPR) neuvontapalvelut, jotka auttavat keksijöitä luottamuksellisesti rahoitus- ja IP-asioissa eteenpäin. Ilmoita jäsennumerosi  soittaessasi neuvontapalveluun.

2)  maksuttomat IPR-klinikat;

3) edulliset osallistumiset messutapahtumiin.

4)  lisäksi jäsenillä on mahdollisuus ilmoittautua liiton mediainfopankkiin sekä ohjautua tilauskeksijäryhmiin.

Ajankohtaista:

..

Kiitos kaikille Viitasaaren Keksintöjen Viikko 2019 -messutapahtumaan osallistuneille keksijöille 

..

Järjestäytyneiden kotimaisten keksijöiden huikeita keksintöjä ja yrityksiä  palkittiin 15.11.2019  Tallinnan EIS 2019 messuille. Messuille osallistui keksijöitä ja keksintöjä mm. Virosta, Suomesta, Englannista, Ruotsista, Latviasta sekä Espanjasta.   Onnittelut kotimaiselle keksijöille  erinomaisesta tuloksesta: 6 kultamitalia, "Coolest Design Company"-  ja "Most Inventor Friendly Company" -palkinnot sekä yleisön  suosikki. Tapahtuma lähettiin suorana lähetyksenä ja taltiointeja julkaistaan lähipäivinä

Lisätietoja:

www.estonianinventionshow.com

ja estonian inventor sekä inevention news sivustoilta.

..

IFIA järjestää yheistyössä  OFEED Marocco:n kanssa 11.-15.12.2019 Rabatissa (Marokko) kansainväliset IWA 2019 -messut.

Lisätietoja: IFIA:n sivuilta:

https://www.ifia.com/news/iwa-2019/

ja liiton toimistosta.

..

Mikä on keksintö?

Suomessa keksintö määritellään vakiintuneesti ja selkeästi ”tekniseksi vastaukseksi tekniseen kysymykseen”.

 Keksintö ei ole tekaistu ratkaisu. 

Keksintö on prosessi ja sen tulos, objekti ja saavutus, yleinen ja erityinen käsite, patentoitavuuden ehto ja patentin kohde. Kansalliset lainlaatijamme eivät ole läpi historian pitäneet mahdollisena tai tarpeellisena määrittää keksinnön käsitettä. Patenttilaissamme tyydytään määräämään seuraavaa: ”Joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti […] voi hakemuksesta saada patentin keksintöön […].” Sillensäjättö on asettunut ko. määrittelyn teoriaosuuden oikeuskirjallisuuden pohdittavaksi ja tulkinnan tuomioistuinten tehtäväksi. Kuitenkin molempien edellä mainittujen antamat vastaukset kohdistuvat patentoituun keksintöön, eivät itse keksintöön. Esimerkiksi saksalaisperäisessä ajattelussa keksintö käsitetään ”säännön muodossa tekniseen kysymykseen annetuksi vastaukseksi” ja norjalaiset katsovat, että keksintö on konkreettinen vastaus (konkret løsning) tekniseen ongelmaan, jolloin ”todellisuutta” arvioidaan tarkoituksenmukaisuuden ja käytettävyyden avulla.

Onko mitään uutta olemassakaan

Absoluuttisen uutuuden ehdon edessä valtaosa vielä tuntemattomista aineyhdistelmistä  on vielä keksittävä (patentoitavissa) tai löydettävä (ei-patentoitavissa). Uutuus on siis juridinen fiktio. Todellisten, uusien ja vanhojenkin ongelmien löytäminen ja ratkaiseminen vaatii keksijältä laajaa tiedollista ja kokemuksellista pohjaa. Tiedollisen pohjan objektiivinen osoittaminen voidaan suorittaa mm. uutuustutkimuksen avulla. 

Uutuustutkimus

Tutkimuksessa todetaan tekniikan taso ja kartoitetaan luodun  riippuvuussuhde olemassa oleviin ratkaisuihin. Olemassa oleva tekniikan taso koostuu puolestaan vapaista ja IP-varatuista (mm. patentoiduista, hyödyllisyysmallisuojatuista) teknisistä ratkaisuista, jotka ovat aiemmin tulleet tunnetuiksi (ns. julkaistu rajoittamattomalle ihmisjoukolle).